Tyttö ja pavunvarsi: Lilja Inna Ameliina S.

Huhhuh miten nopeesti aika menee! Jos odotusaika tuntu ikuisuudelta, nää n. puoltoista kk on tuntunut parilta päivältä... Kaikenlaista on tapahtunut; ensihymyt koettu, ristiäiset pidetty, joulu vietetty ja vuosikin jo vaihtunut. Tyttö sai nimekseen siis Lilja Inna Ameliina. Lilja on ollut aina mun all time favourite tytönnimi (kaverin siskon nimi), Inna on toisinpäin Anni joka taas on mun mummon nimi. Toinen mummo on Sanni, joten mikäs sen sopivampi nimi suvusta (perinteinen) kuin Inna. Lisäksi nimi on alunperin venäläinen ja Liljallahan siis on venäläisiä lähisuvussa. Ameliina on muunnos Ameliasta. E kysy yks päivä että niin mikäs sen meidän tytön nimi nyt sitten on, Lilja Ameliinako? (Jos muistatte, halusin Liina -loppuisen yhden nimen koska itsellä ja siskoilla on sellaiset.) Ja huudahdin että "Ameliina! Ihana nimi" ja se vähän niinkuin jäi. Alunperin Liljan nimeksi piti tulla Lilja Amelia... E keksi vahingossa kivan nimen ;)

Harmittaa, että ensihymy meni periaatteessa "ohi", koska en tajunnut että se oli oikea hymy... Tai ne, en tiedä mikä niistä hymyistä oli aito. Älkää hyvänen aika uskoko että muka kuuden viikon iässä tulee vasta aitoja hymyjä. Kyllä meidän tyttö väläytti aurinkoisia hymyjä jo kaksviikkosena! Mitä enemmän vauvalle hymyilee, sitä nopeampaa saa takaisin hymyn. Mutta voih sitä tunnetta kun tajusin että ei hitto, vauva tais hymyillä mulle...! Sitä ilon ja onnen määrää ei voi sanoin kuvailla. Vauva tykkää musta! Musta! En taida tehdä kaikkea sittenkään väärin ;) tätänykyä Liljalta saa takuuvarmasti hymyn aamuisin sekä päikkäreiden jälkeen. No, ihan muuten vaankin kyllä :) hymytyttö <3 ja juttua riittää! Tykkää höpöttää etenkin isille kun se tulee töistä kotiin. Rikas sanavarasto sillä on jo! Nauhotin tossa yks yö kun höppänä höpötteli pinnasängyn nurkalle (?) ja "naureskeli" (ei se raukka vielä osaa nauraa) sekä kiljahteli riemusta siinä ohessa. Pari kertaa oon säikähtäny kun niin kovaa huudahtanut :D ei siis itkuisena tai vihaisena vaan kesken ns. juttutuokion. Öhisee ja pöhisee kyllä muutenkin aika paljon... Luonteeltaan on iloinen, tarkkavainen, temperamenttinen ja määrätietoinen (vaativakin kyllä.). Ihana höppänä se on <3

Uutenavuotena oltiin ekaa kertaa reissussa / yökylässä. Vähän jännitti kyllä etukäteen miten Lilja nukkuu ja käyttäytyy jne. Valvohan se sitten kahteen asti...! Päivällä varmaan nukku niin hyvin. Nukahteli hetkeks aina sillon tällön, mutta vaan pariks minuutiks. Vuoden vaihtuessa pidin sitä sylissä ja hymyili vaan... :)

Valvomisesta puheenollen, nyt kun tyttö on vähän "vanhempi", hän ei enää nukahdakaan noin vaan naps, vaan pitää ihan oikeasti nukuttaa sekä päikkäreille että yöunille. Pari kertaa ollu yliväsynyt ja kaikkihan tietää mitä sillon tehdään. Ei ainakaan nukuta. Yhdeltä nukahti toissayönä... Mietin että mitähän sitä keksis, kun jos Lilja ei nukahda tissille (ns. tissitainnutus) eikä sitä jaksa kantaa koko aikaa tietenkään olkapäälläkään missä se tykkää olla ja sinne myös nukahtaa (jos istuu alas niin valittaa, pitäisi siis olla liikkeessä koko ajan. Ei joka kerta, mutta useimmilla kerroilla. Valittaa myös jos hänet laskee varovasti sohvalle nukkumaan. Syliapina? :P) niin MITEN se nukahtaa? Vaunuihin. Mutta enhän mä nyt keskellä yötä ulos voi lähteä. Turvaistuimeen. Ei pysty ajelee koko yötä + vauvat ei saa olla pitkiä aikoja turvaistuimissa. Ratkaisu; matkarattaat varastosta, tyttö kapaloon ja rattaisiin. Vetelin rattaita pienen kynnyksen yli n. vartin niin nukahti. Nukuttakaa vauvanne ASAP kun se

a) haukottelee

b) tuijottelee tyhjyyteen

c) kääntää katseen pois leluista eikä oikeen ota kontaktia muutenkaan mihinkään

d) kaikkia yllämainittuja

Muuten vauva ei nukahdakaan sitten ihan helpolla vaan kitise vaan. Ei ne pienet ymmärrä että niitä väsyttää ja nukkuakin pitäs. Poikkeuksiakin on varmasti, niitä jotka nukahtaa noin vaan ku niitä nukuttaa. Meidän neiti on sellanen touhottaja (kädet ja jalat heiluu vuorokaudet läpeensä) että se ei kyllä ymmärrä :D on niin paljon parempaakin tekemistä. Liikaa katsottavaa ja ihmeteltävää, ei ehdi nukkua! Kapalo on muuten loistava keksintö, ennen tyttö ei tykänny yhtään siitä että hänet "sidottiin" vaan huusi kuin syötävä. Nykyään rauhottuu vaan. Aamulla kun laskin omaan sänkyyn syötön jälkeen takas nukkuu, rupesi kitisemään ja vähän vääntämään itkua. Kääräsin äkkiä neidin tortillaksi niin nukahti samantien uudestaan. Naps! Ja vinkkinä yöllisiin vaipanvaihtoihin; vaihda vaippa hämärässä, nopeasti ja vähäeleisesti niin, että vauva on pinnasängyssä. Ei katsekontaktia eikä höpöttelyä. Pyyhin pepun kosteuspyyhkeillä ja pesen kunnolla aamulla. Tein alussa virheen, että vein sen aina hoitotasolle vaipan vaihtoon ja pesin pepun. Varmasti itse kukin herää jos menee valoisaan, viimeistään silloin kun vettä tulee "niskaan". Ilmankos piti valvoa parikin tuntia vauvan kanssa sen jälkeen... Kantapään kautta! Paita (tai sitten body, mutta vain yksi neppari kiinni haaroista) ja puolipotkuhousut on aika ehdottomat öisin. Nopeat riisua ja pukea.

Vaatteista muuten, jos nyt lähtisin ostamaan vauvan vaatteita, hamstraisin kaapit täyteen pelkkiä kietaisubodyja. Hirrrrmusen käteviä. Ja puolipotkareita. Vaikka ne pinkit Hello Kitty -ei-kietaisubodyt on niin söpöjä, niitä pukiessa menee järki. Varsinkin jos vauvasi puklailee paljon (niínkuin meidän pieni) ja joudut vaihtamaan vaatteita hänelle parhaimmillaan neljästi päivässä. Ja varsinkin, jos vauvasi ei tykkää vaatteiden vaihdosta (niinkuin meidän vauva ennen, nykyään on ihan ok asian kanssa).

Lilja suuttuu joskus tissille. Syö ensin ihan normaalisti, kunnes lopussa rupeaa "huutamaan" tissi suussa. Olin eka ihan paniikissa että mitä mitä nyt, sitten kokeilin ottaa kylmästi tissin pois suusta ja nostin syliin. Siihen rauhoittui. Kaipasi siis vaan läheisyyttä, ja mikäs sitä läheisyyttä paremmin tuo kuin imetys/syöttäminen. Halusi siis vaan imeä ja nauttia läheisyydestä, mutta maitoa vaan tuli. Ja siksi suuttui... :) pöppänä. Näin ainakin arvelisin, koska sitten halusi olla sylissä vaan.

Miten meidän päivät menee nyt? Rutiineja meillä ei vielä ole, koska Lilja on niin pieni. Vasta kolme kuukautta täyttäneelle voi kuulemma opettaa jotain... Tai silloin vauva alkaa oppia että esim. kylvyn jälkeen tulee ruokahetki, sitä seuraa vaipanvaihto ja sitä seuraa tuutulaulu, syli ja nukkumaanmeno. Eli me siis herätään puolenpäivän aikoihin, sitten tietenkin peppupesu ja vaipanvaihto + D-tipat. Sitten seurustellaan ja oleillaan (kanniskellaan olkapäällä tyttöä) kunnes pientä alkaa väsyttää. Ollaan käyty aika paljon vaunukävelyillä kun on niin lauhat kelit, Lilja nukkuu lenkin ajan ja herää heti kun koti on näkyvissä. Vaunulenkin jälkeen tyttöä naurattaa taas ja seurustellaan, kunnes on ruoka-aika. Sitten taas seurustellaan ja oleillaan esim. leikkimatolla tai kanniskellaan tyttöä olalla tai sitten selkä omaa masua vasten että pääsee tutustumaan kotiin. Peilin edessä on kivaa; hymyilee omalle peilikuvalleen, tosin joskus kyllä parahtaa vaan itkuun... Hassu. Ihmetellään lelua usein, sellainen soiva perhonen jossa vilkkuu valo. Se on ihan lemppari. Hoitotason yläpuolella roikkuu myös "kaveri", jonka tönäisen liikkeelle vaipanvaihdon yhteydessä. Se on hauska kaveri se, sille lohkee hymyjä! Se hassu kaveri on puu-ukko... Lilja nauraa vähän kaikelle. Isi varsinkin on hassu ;> ja isille on kiva höpöttää päivän tapahtumia kun se tulee töistä! Niin, tosiaan toiset päikkärit nukutaan sitten viiden aikaan, hyvällä tuurilla nukkuu puoltuntia. Nyt on kyllä nukkunu jo lähemmäs tunnin. Jaksoin hytkyttää rattaita aika pitkään :D ehti päästä syvään uneen. Nyt pystyy kirjottaa taas molemmilla käsillä. Tän se vaati että ehdin kirjottaa blogia... Monen monta päivää aatellu että no NYT pakko kirjottaa mutta ei. Lilja ei anna. On sillä unipäiviäkin, ne on sitten aina melkein sattunut sillain että oon mieluummin uhrannut vapaa-aikani imuroimiseen, pyykkien pesuun jne. Koska ei ne kotitontut valitettavasti vieläkään kotihommia tee... Onneks on E! Oon välillä niin kiitollinen siitä, että meinaan haljeta. Tekee ruokaa ja tuo vettä jne. En kerkeis syödä ilman sitä... Nyt on tosin pakko pärjätä ilman sitä kun on töissä taas, mutta huomasin että Lilja on nykyään ihan tyytyväisenä viltin päällä esim. keittiön lattialla niin onnistuis varmasti ruoan laitto! Ennen ei suostunu olee yksin lattialla. Aamulla siivosin keittiötä ja tein aamupalaa siinä, tyttö ihmetteli viltin päällä mun touhuja. Huuteli perään kyllä kun menin äkkiä kastelee kukat olkkariin ja heittelin pyykkikoneeseen harsoja*... Se on hauskaa kuunneltavaa kun vauva huutaa perään :D ja itse pitää huudella koko ajan että "äiti tulee kohta" ja käydä joka välissä näytillä että minnekään en kadonnu! Lilja huutaa BÄY ja YÄY. Hiljenee het ku näkee mut taas... Fiksu muksu. Ei itke, vaan huutelee tyylillä "minne menit? Takaisin!"

Mutta niin :D ihmetellään oikeestaan läpi päivän, sitten yöunille kun Liljaa nukuttaa taas. Yleensä Lilja tankkailee maitoa yötä vasten enemmän, sillä oli tiheän imun kausi tossa vähän aikaa sitten (kuusviikkosena yleensä tulee sellanen) ja imetin kolme tuntia max. 10min välein... Sitten se kyllä nukkukin 7 tuntia putkeen. Onneks ei tullu enää tollasia imetysmaratoneja! Eihän siinä vessaankaan melkeen päässy. Ja nyt kaks viimestä yötä ilman sen kummempia tankkailuja on nukkunu viitisen tuntia ekan pätkän yöstä. Luin, että 2kk iässä vauvat alkaakin nukkuu sen verran putkeen :) heräs alussa melkeinpä ihan kellontarkasti kolmen tunnin välein! Äkkiä ne kasvaa... Liian äkkiä. Vaikka onkin hartiat ihan jumissa kanniskelusta, tuun varmasti ikävöimään tätä aikaa kun Lilja on syliapina <3 Se on niin sulonen näky olkapäällä. On vaan ja ihmettelee :)

Ainiin, kerkesin käymään viihteelläkin piiiiiitkän tauon jälkeen. E pääsi tutustumaan tyttöön kunnolla :) vaikka miten yritin nauttia illasta, mielessä pyöri jatkuvasti miten kotona pärjätään ja oli huono omatunto kun palasin kotiin koska Lilja ei halunnut millään nukahtaa :/ vaikka on sillä vieläkin sellaisia päiviä, enkä ois voinu asialle mitään vaikka oisinki ollu kotona. Shokkihoitoa iseille! Niin oppii heti alkuun miten vauvaa ajetaan ;)

Mutta hauskaa oli ja enää ei tee tippaakaan kyllä mieli minnekään! Sain asian pois päivänjärjestyksestä :P + on 100000 kertaa kivempi olla äiti <3 katotaan mitä hauskaa tekemistä keksin pikkuisen kanssa, millon päästään lähtemään johonkin toimintaan mukaan :) esim. vauvauintiin (se tosin vähän hirvittää)

*vinkki; osta PALJON harsoja! Ainakin 15 ja pidä yhtä sohvapöydällä, yhtä hoitotason hoodeilla, kahta makkarissa (toinen pinnasängyssä pään alla koska jos tulee puklu, ei tarvi vaihtaa lakanaa vaan pelkkä harso) ja toista esim. yöpöydällä (jos imetät makkarissa sängyn päällä maaten), ja tietenkin vaunuihin yksi, keittiöön yksi ja hoitolaukkuun pari. Ja varakappaleita koska pyykissä on aina muutama... Puklu ei katso aikaa eikä paikkaa.