32+6
Tänään oli neuvola, E oli tällä kertaa mukana kun sattu iltavuoroviikolle kerrankin käynti! Oli ihan mukavaa, että tuli mukaan vaikka eihän siellä varsinaisesti mitään E:lle ole. Tätskä kyseli siltä kyllä, että onko mun mielialat millaset, että vaihteleeko kovasti. E vastas, että oon kiukkunen :D seurasi jatkokysymys; "onko se ihan normaalia, vai nyt tässä raskauden aikana?" kerkesin ite sanomaan että kiukkuisuus on korostunu. E myötäili vaan. No entäs, lepynkö nopeasti? Joo (en). Oonko itkuherkkä? Joo. Multa löytyy siis kaikki klassiset raskaana olevan piirteet.
Vaaka näytti tänä aamuna 74,2 kg (Neuvolassa 200g enemmän). Eilen aamuna 73,7 kg. (kannattaa käydä aina samaan aikaan puntarilla; aamulla vessakäynnin jälkeen, ennenku puet ja syöt niin saat todenmukaisen vastauksen). Eli iloset puolkiloo eroa. Sehän on siis täysin normaalia tässä vaiheessa raskautta, että paino heittää noinkin paljon vuorokaudessa. Johtuu turvotuksista ;) joita edelleen löytyy!
Sf -mitta puolestaan pomppi edelleen yläkäyrällä ja hieman jopa yli, oli 33 cm! Neuvolantäti rauhotteli siinä sitten, että ei yksi mittaus mitään kerro, katotaan enskerralla miltä näyttää (jos pomppii edelleen yläkäyrillä, niin sitten pitää mennä ultraan). Täti sano kyllä, että vauva ei käteen tunnu isolta, että kohdun pohjan mitta se vain... Mutta silti! Entä jos kaikki suklaat mitä oon syöny, on menny suoraan sen nassuun ja se on nyt jo joku jättivauva? Mä niin nään painajaisia ens yönä. (Joojoo, ei tietenkään sf -mitta kerro vauvan koosta mustavalkosesti ;>) Tytteli myös kovasti työnti peppuaan mittauksen aikana niin silläkin voi olla osuutta asiaan, kuulemma. "Papu" onkin nykyään mm. Prinsessa Peppunen (ja Nöpönen, Muru, Kulta, Nuppu...), oon nimittäin itekin havainnut ahkeran pepun punkemisen :D vaikka kyllä me E:n kanssa vauveliinia omalla nimellä kutsutaan keskenämme.
... Nimellä, joka oli piiiiitkään selvillä ja olin jo tyytynyt kohtalooni, että vauva ei saa mitään piirteitä nimeensä, joita oon aina halunnu. Eli joko A. kolmea nimeä niinkuin halusin B. yhtä nimeä suvusta tai C. -liina -loppuista toista nimeä. Mutta sitten. Noh. Haluan jonkun noista :D en saa mielenrauhaa muuten! Mutta jos esim. B. toteutuu, niin sitten täytyy myös A:n toteutua. Koska kummastakaan jo "päätetystä" nimestä en luovu :D onko se nyt liikaa pyydetty, että tyttö sais kolme nimeä? Jos ne kaikki sointuu toisiinsa kauniisti, niin miksi ei? E ei tahdo, koska kolme nimeä on "liikaa". Voisin vaikka vannoa, että 80% vauvoista saa nykyään kolme nimeä. Eri on sitten joku Peppi Lotta Sikuriina Ulla-Kartiina Efraimintytär Pitkätossu. Siinä on pari nimeä liikaa. Mulla on jo täydellinen nimi mielessä... Ehdotin sitä eilen E:lle, ei sanonu juuta eikä jaata. En uskalla kysyä siitä enää :D en kestä jos vastaus on yhä edelleen jyrkkä ei.
^ aivan_järkyttävän_rumia_hifistely_nimiä.
Saturuusu. Brianna. Ofelia. Saskia (eiks se oo kivennäisvesi...?!).
U kidding me?
Tietenkin meidän tytölle tulee täydellisen ihana ja kaunis nimi josta kaikki tykkää.
Vaihdoin nykyisen kihlasormukseni takaisin vanhaan jo hieman ennen puoltaväliä raskautta. Se on hiukka isompi (niinku minäkin olin silloin joskus, kolme vuotta sitten) Ja nyt en voi sitäkään pitää. Se periaatteessa sopii vielä, mutta iltaisin kun kurkkasin onko jäänyt jälkiä sormuksesta niin näky hento punainen rinkula sormuksen alla. Eli, otin sen kokonaan pois. Inhottavaa kävellä esim kaupassa yksin maha pystyssä, jos joku kattelee onko tämmösellä "teiniäidillä" sormusta sormessaan ja huomaa ettei oo! Vaikka eihän mua kukaan tunne. Tekis mieli ripustaa kyltti kaulaan; "Kyllä mulla on mies!". Jos pidän sormusta kaulaketjussa, ei sitä kukaan kuitenkaan hiffaa.
Eihän nyt kukaan oikeesti kato, onko mulla rinkula sormessa vai ei. Vai kattooko? O.o
 | |
| Rv 32+5 |
Mun maha kasvaa suoraan eteenpäin :D millonkahan se laskeutuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti