torstai 24. lokakuuta 2013

Hetkenä minä hyvänsä...

38+2
 
HUH! Onko laskettuun aikaan oikeesti alle kaks viikkoa? Vaikea rekisteröidä ajatus, että synnytys voi ihan aikuisten oikeesti alkaa vaikka nyt heti. E tosin käski vauvaa tulemaan vasta ensiviikolla, että ehtii olla töissä vielä viikonlopun :D niin siis, ensviikolla E:llä on vapaaviikko taas. Eli oikein mainio ajankohta vauvalle putkahtaa maailmaan :) mutta ihan VARMASTI isukin kiusaksi vauva päättää tulla työaikana. En mä sitä sisällä aio pidätellä ;>
 
Neuvolassa käyty taas eilen, sf mitta oli 34,5 eli puolsenttiä enemmän kuin viikko sitten. Tyttelin pääkin oli laskeutunut taas alemmas... Ja sen kyllä tiesin! Tuntuu nimittäin edelleen välillä (ehkä joka toinen päivä) tooooodella ikäviä vihlasuja alueella, jonka paikansin huonon biologian mukaan kohdunsuuksi. Siellä se porailee. Ja pää tai joku muu osa, edelleen, painaa jotain hermoa niin, että lähtee jalka alta välillä... Se on kurjaa kun pitää pysähtyä kesken liikkeen ja varautua siihen että kohta nykäsee hermosta ja kovaa...
Niin tosiaan, painoa en oo muistanu mainita vähään aikaan. Ruhtinaalliset 77,1 kg näytti neuvolan vaaka. Tyrmistyin. Edellisellä kerralla neuvolassa tasan rv 37 painoa oli 76,3 kg... Kävin kotona vaa'alla viitisen tuntia ennen neuvolaa niin lukema oli 75,2 kg... Ja sen jälkeen söin sitten hyvällä omallatunnolla vähän pizzaa (hyvällä omallatunnolla, koska ajattelin että paino on laskenu :D) ja join 0,5l maitolasillisen ja siihen perään vielä 0,5l vesilasillisen
Uskokaa tai älkää, ei tullu vessahätää pariin tuntiin = kroppa panttas sitä nestettä johonkin. Olin ihan että whaaat, kyllä sitä yöllä saa vessassa ravata ahkerasti, että mistäs nyt tuulee? Tiedä sitten. Tarviko kroppa lapsiveteen sitten ylimääräistä? Niin, tosiaan neuvola oli poikkeuksellisesti vasta 15.30 päivällä. Että viidessä tunnissä pari kiloa lissee... Ois pitäny ottaa aamuaika :D
Enkä edes syönyt ennen neuvolaa enää mitään, join vaan kun yritin saada pissatestiä varten itselleni aikaan hädän johon ei yleensä edes vaadita sen kummempia juomisia :D WTF kroppa?
No, viikottainen painonnousu +788g että vielä on "aisoissa". 200-800g / viikko on ns. normi. Joltain neuvolan tms. nettisivuilta luin, että painonnousua ei sais tuijottaa liian tiukasti, koska joillain pelkät raskaushormonit aiheuttaa hurjaa hyppäystä painossa. Ja siis etenkin nesteen kertymistä... Neuvolantäti sano että ihan selvästi huomaa että turvotuksia on sormissa ja käsivarsissa (mutta ei onneks naamassa!), että sellaset nakkisormet näkyy olevan :D kiitti vaan.
Mutta en voi olla kauhistelematta vaa'an lukemia... Haluan äkkiä juoksulenkille ja salille ja ja ja! Entisiin mittoihin. Verenpaineet oli edelleen loistavat (126/79) ja pulssi 87. Vauvan sydänääniä kuunneltiin taas tietenkin, nekin oikein loistavat kuulemma. Eka oli taas 130 luokkaa sykkeet ja vähän kun Hänen Ylhäisyytensä rauhaa rikottiin vähän tönimällä peppua niin pomppasi yli 140 heti. E siis oli mukana huoneessa tällä kertaa ja sai kuulla vielä sydänäänet ja nähdä liikkeet samalla massun päällä. (E ei siis ole enää hirveesti tässä loppuvaiheessa mukana neuvolassa muuten kuin nyt kun mua "pitää" kyydittää sinne. Koska jalan hermot...).
Neuvolan jälkeen mentiin käymään kaupoilla niin E kysyi oliko tukivyö tehnyt mulle ne raidat masuun. Vastasin että eei, ne on ihan raskausarpia ja niitä tuppaa yleensä tulemaan. Niitä on siis tullut reilusti lisää... Jossain tietyssä valossa ne näkee paremmin. Neuvolassa sattui olemaan sellainen valo. Loukkaannuin vähän, kun E näytti hieman järkyttyneeltä... :D Mutta täytyy muistaa, että arvet haalenee ja turha niitä on stressata kun niille ei mitään voi.
Niin, ja neuvolantäti sano, että kyllä me vielä ensviikolla tullaan näytille... Katotaan. Ois voinu jättää sanomatta ton. Tuli nimittäin aika lannistunut fiilis... Eihän se voi tietää millon mun synnytys alkaa.
 
Muutto on ohi! Ja takuuvuokrakin saatiin jopa takaisin. Oli hurja viikko, stressas ihan mielettömästi. Onneks oli paljon apujoukkoja, mm. äiti oli täällä majailemassa 8 päivää ja sisko pari päivää vähemmän. Laitettiin kolmisteen maalit kämpän pintaan jne. äiti autteli laittamaan verhoja ja tapetoi makkarin seinän E:n kanssa (tuli hiaaano!) ja muutenkin oli mun oikea käsi täällä. Voi luoja että oon kiitollinen kaikille ketkä autto meitä... Oltas oltu niin pississä ilman sukua!
Meinasin muuttopäivänä saada hermoromahduksen kun kaikki tavarat oli levällään olkkarissa (tapetit ei ollu makkarissa vielä sillon) ja mietin että jumankekka, mun pitää järkätä nää kaikki! Mutta, kuin ihmeen kaupalla valmista tuli sitten päivä äitin lähdön jälkeen (yhteensä meni noin kolme päivää järkkäilyyn ja tapetointiin). Mitä nyt taulut ei ollu seinällä vielä ja kattolamput puuttu kolmesta huoneesta ja pyykkiä on vielä aika hemmetisti.
Voin kertoa että sitten nukutti ja makeasti! 12,5h unta palloon ja aamupalan jälkeen vielä 50min päikkärit. Stressilevelit laski "hieman", niin sai taas nukuttua :)
Löydettiin tänään ne kattolamputkin... Rautiassa oli myynnissä sellasia lamppuja mitä on roikkunu myymälän katossa. Käytiin ihan sattumalta oikeastaan siellä, piti mennä kotiin suoraan Hämeenlinnasta (sairaalan tutustumiskäynti oli tänään, siitä kohta) mutta onneks ei menty! Keittiöön saatiin lamppu kympillä, olkkarin ja makkarin lamput oli 5e kipale :) ja vielä oikeesti aika hienot! Huvittavaa vaan, että polttimot niihin lamppuihin makso 12e/pkt... Eli 63e yhteensä meni että heilahti. Silti, halpa hinta siitä että kolmeen huoneeseen saatiin kunnolliset valot! :)

Takaisin aiheeseen!

Tänään oli siis tosiaan sairaalaan tutustuminen... Suosittelen ehdottomasti lähtemään tutustumiskäynnille, jos sellainen omalla paikkakunnalla on mahdollista. Toi vähäsen mielenrauhaa kun tietää minne sitä on menossa kohtapuoliin... Vaikka synnytyssali oli tooosi pelottava :D sänky keskellä huonetta ja hirveesti kaikkia letkuja siinä ympärillä... Katsottiin perhehuonetta vähän ja ihan normihuonetta, synnytyssalia, nähtiin synnytysjakkara, kerrottiin erilaisista puudutuksista ja sai esittää kysymyksiä. Piti myös mennä katsomaan miltä ammehuone näyttää, mutta se olikin varattu niin ei päästy... Mutta kaikenkaikkiaan oli hyvä päätös käydä katsomassa paikkoja! Ehdin totuttautua siihen synnytyssalisänky -näkymään :D

Mitäs muuta?
Supistuksia on ruvennut tulemaan aika tiuhaan. Tätäkin juttua kirjottaessa n. kuusi supparia... Suht säännöllisesti 5-10min välein. Aika napakka oli äskeinen, pitäsköhän ruveta vähän seurailemaan? Hui! Eilenkin koko päivän max. 20min välein piiitkiä suppaeita.
Yhden kerran viikon aikana oon heränny "menkkakipuihin" yöllä. Tosin aamulla en sitten ollu enää varma näinkö unta. Luultavasti en, koska luin että "paikkoja avaavat" harkkasupparit tuntuu menkkakipumaisilta.
Kahdesti viikon aikana käynyt halaamassa vessanpönttöä. Miksi en opi, että älä syö ainakaan kolmeen, mielellään neljään tuntiin ennen nukkumaanmenoa? Ei oo kauheen kiva herätä siihen, että oksennus on puolimatkassa tulossa...
Liitoskivut on viimeaikoina saaneet aivan uudet ulottuvuudet. Jösses että voi olla hankalaa niinkin arkinen asia kuin kyljen kääntäminen! Siis jotain aivan uskomattomia kipuja öisin. Toivon ja rukoilen että ne loppuu kuin seinään kun saan mukulan ulos. Nyt laitoin silkkipussilakanat, niin on hieman helpompi kääntyä; kun E lähtee töihin kuudeksi, menen oman peittoni päälle makaamaan ja otan E:n peiton peitoksi. Sängyssä on nyt myös sijauspatja, jonka äiti raahasi vartavasten Jyväskylästä mua varten. Ihana että raahasi, oon nimittäin saanut nukuttua ilman helvetillisiä ulkoreiden kipuja viimoset pari yötä. Eli kun tulet raskaaksi hanki a) silkkiset tms. lakanat/vuodevaatteet b) pehmeä sijauspatja ja c) kolme-neljä ylimääräistä tyynyä öiksi (polvien väliin jos liitoskivut vaivaa, selän taakse jottet pääse kierähtämään selällesi, mahan alle yksi loppuraskaudessa ja mahdollisesti nukkumatyynyn alle vielä yksi tyyny närästystä helpottamaan)
Ja ainiin, mahasta kuuluu edelleen ihme napsumista ja poksumista välillä.

Oisko mun sepustus tässä tällä kertaa? :D Katotaan pääsenkö kirjottamaan vielä kerran ennen synnytystä vai en... Tai kenties parikin kertaa. Teemoja ois vielä!

   
37+6

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti