Valmis paketti

37+0

Tänään on vihdoin se päivä, kun meidän Neiti Nöpönenä on täysiaikainen vauveliini!

Jännittää entistä enemmän milloin pikkunen päättää tupsahtaa maailmaan... Olin neuvolassa taas tänään näytillä, kaikki oli edelleen mallikkaasti ja vauvan sydänäänten vaihtelu erinomainen. Kun ruvettiin kuuntelemaan, pulssi oli 130, sitten neuvolantäti vähän töni masua niin vauva rupesi möyryämään ihan kunnolla! Heti hyppäs pulssi 150:iin ja siitä vielä huippuunsa, 168:aan :D

selvästi äitinsä temperamentin perinyt... "Mitä tökit siellä??"

Tuleva kummi oli mukana myös, sai kuulla ensimmäistä kertaa sydänääniä :)

 Pää oli laskeutunut viimekerrasta! Ja se kyllä tuntuu; pikkuisen pää painaa jotain hermoa taas, viikon sisällä on ruvennut vihlomaan päivittäin (ja monta kertaa, vauvan liikkuessa) ulkoreidestä tai jopa ihan säären "ulkoreunasta" ja jalka pettää alta :/ eli pitää varovarovasti kulkea, kun ikinä ei tiedä millon iskee hermokipu...

Mulla ON harjotussupistuksia! Innostuin niiiiiin kun toissapäivänä tunnustelin mahaa ja huomasin, että sehän on ihan kova... En ois huomannu koko supistusta jos en ois sattunu koskemaan mahaani just sillon.  Ja tänään kun kävin siihen tutkimuspöydälle makoilemaan neuvolassa ja tätskä koski masuun, kysy että supistaako mua (daa?) ja tunnenko kiristystä. Sanoin, että en tunne kiristystä mutta tuntuu koskiessa siltä kuin maha olisi puutunut. Seuraavan kerran kun kätenne tai muu raaja puutuu, tökkikää sitä sormella. Samalta tuntuu kun supistaa ja mahaa sörkitään :)

Välillä taas tulee niitä tuntuvia supistuksiakin. Niitä voisi kuvailla niin, että joku virittää ylämahaan pannan joka kiristyy pikkuhiljaa ja pysyy kiristyneenä hetken kunnes lopulta lähtee pikkuhiljaa hellittämään.

Ja kun se lähtee hellittämään, se tuntuu samalta kuin käsivartta puristava hihna löystyy verenpainetta mitatessa. Mutta siis ei helpota puristus yhtä äkkiä, vaan n.50 kertaa hitaampaa...

... Raskausarvet (mitä on tullut enemmän ja enemmän mahaan...) kutisee ihan mielettömästi, Bio Oilia saa olla hieromassa massuun joka ilta.

Ja ei ne liitoskivut olekaan helpottaneet, ehdin jo toivoa... Kammottavat säryt ja kivut palas lopullisesti. Tuntuu että ei auta yhtään tyyny polvien välissä. Kääntyminen kyljeltä toiselle on todella, todella vaivalloista (ja kivuliasta). Viime yönä käänsin taas vaihteeksi oooooikein hitaasti ja rauhallisesti kylkeä niin E oli hetken hiljaa vieressä, mutta sanoi sitten (kun ei voinut enää hillitä itseään) että oon ketterä kuin kani.

Niin.

Pakko hehkuttaa vielä lopuksi! Sain kuin sainkin maistaa alkoholitonta viiniä :D ja oli muuten hyvää! Maistui ihan "oikealle" viinille, mitä on hurja ikävä C; <3
Äiti ja sisko osti itselleen holillista viiniä ja minä sain sitten oman pienen alkoholittoman viinipullon (no, siinä oli 0,5% alkoholia) ja hörpittiin viiniä raskaan asioimispäivän päätteeksi. Täksi päiväksi säästin lasillisen, kun juhlittiin täytekakun merkeissä vauvan täysiaikaisuuspäivää :) kyseessä oli siis Alkossa myytävä Naturea free -viini.
Lämpimästi suosittelen!

Vaatimaton kakku, mutta hyvää oli!

P.S. Tätä kirjottaessa mahassa naksahti taas massussa, kysyin äitiltä ja siskolta kuuliko kumpikaan sitä. Ja kumpikin kuuli. Reaktio oli "hyii", kun kuulivat MISTÄ se naksaus kuului (äiti luuli ensin, että se oli mun niska). E ei ole vieläkään kuullut... Aina töissä :/