Sukkapuikkoja

32+3

Pesänrakennusvietti on hyvin vahva vietti. Tekisi kauheasti mieli pestä uuni, silittää verhot, pestä matot ja sohva, jynssätä ikkunat ja järjestellä vaatekaappi sekä vaatehuone.

Kello on yksi yöllä.

Jos en ois raskaana, joutaisin pakkopaitaan ja nurkkaan rauhoittumaan... Päätin purkaa ylimääräistä energiaani uuteen artikkeliin!

Paitsi, äsken liimailin vähän aikaa sitten ostamani sisustustarrat eteiskäytävän tylsään seinään (johon ei voi porata mitään, miksi tehdään sellaisia seiniä?), kehystin tapetinpalaset ja ripustin seinälle. Mitähän E sanoo kun tulee yövuorosta kotiin... "Jaha, taas se on riehunu täällä". Varmasti valittaa taas että "kai sä tiedät, että noi tarrat pitää irrottaa sitten kun muutetaan" joojoo... Niitä kun vähän lämmittää hiustenkuivaajalla niin hyvin lähtee irti! Ja jos ne ei lähde, en usko että vuokraisäntää haittaisi jos ne tuohon jäisi... Ne on hieeeeenot, vaikka itse sanonkin ^^ sitäpaitsi ei me heti ensviikolla olla muuttamassa. Tässä pysytään siihen asti, kunnes saadaan säästettyä oman kämpän käsirahaan. Eli ainakin vuosi. Ylikin, koska enskesänä on PAKKO päästä minilomalle. Vaikka 24h risteilylle. Uskallan ehkä jättää pikkuisen hoitoon sitten, onhan se jo silloin yli puolivuotias.

Heh, katotaan vaan niin ei päästä kuitenkaan mihinkään :D

Tää on kyllä sellanen Duracell-Pupu -vauva, ettei mitään rajaa... Nytkin koko maha heiluu ja huojuu kun toinen kovasti jumppailee. Valitettavasti rakko saa iskuista oman osansa. Tuntuu, että koko ajan saa tehdä äkkinäisia pidätysliikkeitä kun jotain se duunailee tuolla rakon huudeilla. Mahan päälle näkyy kun jalat viuhtoo eestaas keski/ylävatsalla, kädet heiluu samaa tahtia alhaalla... Niiden liikkeet ei ulos näy, mutta tuntuu sitäkin enemmän sisällä! Ei kiva. Pyysin nätisti "lopettamaan äitin kiduttamisen", mutta ei kuunnellut... Tässä sitä "pidätellään pissaa" vieläkin. Treenaantuupahan lantionpohjanlihakset. Tiedättehän sen tunteen, kun joku painaa rakkoa? No, kuvitelkaa, että joku ottaa sen nyrkkiinsä ja puristelee. Ei kovaa, mutta kuitenkin. Siltä tuntuu nyt. Tätäkö loppuaika tulee olemaan? Jatkuvaa pissan pidätystä?

Eilen oli perhevalmennus (synnytysjuttuja, ei mitään uutta, oon kahlannu netin läpi niistä jutuista jo), niin kaikkien muiden masuvauvat näytti käyttäytyvän mallikkaasti, mutta tämä mellasti koko kakstuntisen. Pelottaa välillä, että tää on joku ikiliikkuja ADHD -vauva. Tulee rankat ajat jos sama meno jatkuu kohdu ulkopuolella. Mahan sisäpuoli varmaan ihan mustelmilla. Nyt tunnin riehunu yhtä soittoa niin, että kohta pääsee itku jos ei pian lopeta, tuntuu inhottavalle...
Varsinkin kun lepään tai käyn nukkumaan, on masussa sellaset sambakarnevaalit että oksat pois.

MUTTA. Otsikon mukaiseen asiaan. Sukkapuikkokivut. Luin siitä joskus aaaaivan alkuraskaudessa ja ehdin unohtaa koko käsitteen. Rupesin äsken googlailemaan mistä johtuu kivut häpyluun yläpuolella. Osu silmään muutama keskustelu sukkapuikkokivuista. On tullu sellasia teräviä kipuja tonne. Alas. Sen verran paikansin sitä että ei kyseessä ei ole rakko. Kohdunsuuhan se siellä. Vauva porailee tietään alaspäin niin tulee tollasia... No, sukkapuikkokipuja. Tuntuu siis suomeksi sanottuna siltä, että vauva tökkäsee sukkapuikolla kohdunsuuta. Erittäin_kivulias_sekunti. Pääsee kyllä parkka kerta... Toivon, ettei esim. kaupan kassalla sellasta tulis. "Moi... AAAAAA!". Noloa. Ne kivut tulee ihan ykskaks yllättäen, ei liity esim. rasitukseen. Täytyy kysäistä silti neuvolassa asiasta... Että loppuuko ne ennen synnytystä vai pitääkö olla varpaillaan koko ajan että millon iskee kipu?

Ihan pakko mainita, että google on kyllä varmasti monelle, ellei kaikille, odottajille paras kaveri koko raskausajan. Oon valehtelematta joka päivä googlannu jotain raskauteen liittyvää. Ja oli aihe mikä tahansa, aina on joku toinen, joka on kysynyt/kokenut samaa.

Ei toistaiseksi uusia oireita. Paitsi aamulla oli nivusten lisäksi myös alaselkä hiukkasen kipeä kun nousin istumaan sängyn laidalle. Laitan nykyään sukat jalkaan sillä tekniikalla, että nostan kantapään vastakkaisen jalan polven päälle, ei meinannu eilen onnistua ku oli niin kipee jalkoväli :D istuin jonku 5min sängyn laidalla ja pohdin pitäskö herättää E laittaa mulle sukat... En sitten viitsinyt kuitenkaan. Hampaat irvessä eteenpäin! Ja ainut parannuskeino kipujen loppumiseen on synnytys. Jippii, ainakin kuudesta kymmeneen viikkoa jäljellä tätä autuutta. En kyllä halua lapsia lisää ainakaan vuoteen tän jälkeen. Jos haluan, tulen virkistämään muistiani tänne blogiin... Liitoskivuista kärsiville suosittelen lämpimästi jumppapalloa. istutte sille ja pyörittelette lantiota. Jatka ainakin 10min. Toimii!

En tiedä voiko tätä laskea oireeksi, mutta näytän kärsivän jonkinsortin raskausdementiasta... Menin Ärrälle (=postiin) hakemaan postipakettia (juurikin niitä sisustustarroja) ja unohdin sen paketin sitten siihen tiskille. Saatto olla jotain osuutta asiaan sillä, että huomasin Fazerin suklaapatukoiden olevan "tarjouksessa" (4 kpl 2€) niin otin niitä sitten. Maksoin suklaat, allekirjoitin postikuitin ja heitin suklaat laukkuun. Sitten autoon ja kaveria hakemaan. Mentiin syömään ja juteltiin niitä näitä kunnes puheeksi tuli posti. Sitten muistelin että heeeei, ei mitään muistikuvaa että oisin heittäny autoon sen paketin... Facepalm. Onneks oli tallessa vielä!
Eräs nainen raskaana ollessaan kävi kaupassa ja unohti ostoskärryyn ostokset. Palautti siis kärryt ja lähti ajelemaan kotiin, kunnes hetken päästä hokas että hei, missäs ne ostokset on...?
Kaikkea sitä.

P.S. Toivoisin kovasti, että te jotka jaksatte lukea tätä, kysyisitte rohkeasti jos jotain tulee mieleen. En välttämättä kaikesta keksi kirjoittaa! Ja kommentteja saa jättää ;)