torstai 29. elokuuta 2013

Ensimmäisiä viikkoja

10+5

Aika on mennyt sittenkin todella nopeasti! Vieläkin on hyvin epätodellinen olo... Että sielläkö todellakin on joku? Tosin, näin meidän pienen "Pavun" viime viikon perjantaina, neuvolalääkärillä. Lääkäri teki siis perus sisätutkimuksen ja aivan yllättäen katsoi ultralaitteella, onko siellä kaikki hyvin! Harmittaa kyllä ettei kerrottu, että mahdollisesti on jo "ensimmäinen" ultra... Olisi ollut kiva tietää etukäteen niin olisin valinnut sellaisen päivän, että avomieheni pääsee mukaan. Tosin, ultra tehtiin sisäkautta (!), että ei sinänsä haittaa ettei mies ollu mukana... Vaikka onhan se nähnyt mun "paikat" ennenkin! Ensi viikon torstaina on sitten vihdoinkin "ensimmäinen" ultra (mahan päältä, rakko pitää olla suht täynnä, mitenkähän siitäkin selviän... Pissin siihen paikkaan). Sinne mies pääsee onneksi mukaan. Hämeenlinnaan asti pitää mennä, Riihimäeltä. Sinne pitää mennä myös synnyttämään sitten aikanaan! Pelottaa jo etukäteen, puolen tunnin matka on aika pitkä. Entä jos pikkuinen syntyy autossa? Onhan näitä välillä lehtien otsikoissa... "Nainen synnytti lentokoneessa!" "Nainen synnytti ruuhkabussissa!" Syöksysynnytykseksi sitä kai sanotaan. Hui!

Tänään oli verikokeet, otettiin viisi putkea verta! Oli vähän heikko happi sen jälkeen. Ei oo mun juttu nuo neulat! Myös virtsanäytteet otettiin, kotoa asti piti kuljettaa kahta pissapurkkia (no, toinen oli putki). Klamydia ainakin testataan toisesta, toista en enää muista... Hieman loukkaavaa periaatteessa testata klamydia. Neuvolassa ihmettelin jo, että sehän testattiin viisi vuotta sitten, kun aloitin e-pillerit. Silloin siis seurustelin jo nykyisen miehen kanssa. Neuvolantädin kommentti oli ivallisen kuuloinen "no, siltikin pitää testata". Loukkaannuin hieman. Ihankuin olisin tuolla ympäri kyliä käynyt, krhm, muiden kanssa. Pöh! Verikokeista ainakin katsotaan HIV ja A-hepatiitti.

En ole kertonut lähipiiristä vielä kuin siskolleni, että odotamme vauvaa. Sekin oli oikeastaan pakkorako, siskoni tuli Turusta käymään meidän luona, enkä tietenkään halunnut kertoa tällaisesta asiasta puhelimessa! Lisäksi, neuvolalääkäri oli juuri silloin, kun hän oli käymässä. Ilme oli mahtava. "Susta tulee täti!", sanoin. Tuijotti vaan. Järkyttyneenä. Tokeni kuitenkin siitä ja onnitteli sekä halasi kumpaakin! Koluttiin tapamme mukaan kirpputorit ja puolivahingossa mukaan tarttui muutama vauvanvaate... Oli NIIN söpöjä! Voisin tuijottaa niitä koko päivän... <3 Tuitui!

Ensiviikolla lähdetään Jyväskylään kertomaan lähipiirille vauvasta, jännittää todella paljon! Tämä on minun vanhempieni ensimmäinen lapsenlapsi. Miehen vanhempien ei... Ajattelin käydä kehittämässä kuvia ja sujauttaa ultrakuvan jonnekin puolivälin paikkeille... "Haluatteko katsoa kuvia?" ja sitten TADAA!

No, näistä lisää myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti